Munuaisten vajaatoiminnassa ei välttämättä ole ollenkaan oireita. Oireita kehittyy vasta hyvin myöhään, varsinkin jos munuaisten vajaatoiminta kehittyy hitaasti. Ihminen tottuu hitaasti ilmaantuviin muutoksiin terveydentilassa. Yleisiä munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat väsymys, pahoinvointi, oksentelu, ihon kutina ja turvotus.
2. Voivatko munuaiset parantua itsestään?
Munuaistauti voi varhaisessa vaiheessa ”parantua itsestään”. Usein jää kuitenkin muutoksia (arpia) munuaisiin. Pitkälle edennyt munuaistauti ja munuaisten vajaatoiminta ei enää parane. Hoidolla voidaan hidastaa, mutta ei estää, munuaisten vajaatoiminnan kulkua.
3. Miksi munuiastaudit ovat yleisiä diabeetikoilla ja miten diabeetikko voi suojella munuaisiaan?
Noin 30 prosentille diabeetikoista kehittyy tautiin liittyviä munuaismuutoksia ja munuaisten vajaatoiminta. Syyt siihen ovat osittain tiedossa, osittain pimennossa. Ainakin perimä ja sokeritasapaino vaikuttavat munuaismuutosten ilmaantumiseen. Hyvä sokeritasapaino, hyvä verenpaineen hoito, tupakoimattomuus, kohtuullinen proteiinirajoitus ravinnossa ja veren rasva-arvojen hoito suojaavat munuaisia.
4. Voiko munuaisten vajaatoimintaan liittyä kuukautisten poisjäänti?
Kuukautisen poisjäänti on hyvin tavallista munuaisten vajaatoiminnassa. Syynä tähän on muuttunut hormonitasapaino ja joskus huono ravitsemustila. Kuukautiset palaavat yleensä munuaisensiirron jälkeen. Kuukautisten pois jääminen ei välttämättä merkitse sitä, etteikö nainen voi tulla raskaaksi, eli ehkäisyä on hyvä käyttää.
5. Vaikuttaako juodun nesteen määrä kreatiniiniarvoon?
Juodun nesteen määrä voi vaikuttaa kreatiniiniarvoon, ja muihinkin veriarvoihin. Veri on laimeampaa, jos elimistössä on paljon nestettä.
6. Milloin dialyysi aloitetaan?
Monet asiat vaikuttavat dialyysin aloitukseen. Suuri kuona-aineiden kertyminen vereen, korkea kaliumarvo ja elimistön happamuus ovat merkkejä siitä, että dialyysihoitoa tarvitaan. Tietenkin myös potilaan vointi vaikuttaa dialyysin aloittamisajankohtaan.
7. Miten ja kuka päättää, millainen dialyysimuoto kenellekin valitaan?
Pyrkimys on, että potilas ja hoitava lääkäri yhdessä päättävät, millainen dialyysimuoto potilaalle aloitetaan. Lääketieteellisistä tai muista syistä joskus ei kuitenkaan ei ole valinnan varaa, vaan ainoastaan joko vatsakalvodialyysi tai hemodialyysi on potilaalle mahdollinen.
8. Liittyykö munuaisten vajaatoimintaan ja dialyysihoitoon kipuja ja miten niitä hoidetaan?
Munuaisten vajaatoimintaan ei liity kipuja. Hemodialyysihoidossa käytettävien neulojen pistäminen voi alussa tuntua kivuliaalta, mutta kivun tunne yleensä häviää ajan myötä. Vatsakalvodialyysihoidossa nesteen valuttaminen vatsaonteloon voi aiheuttaa lievää kipua, mutta tämä yleensä myös häviää hoidon myötä.
9. Voiko dialyysin aikana käydä töissä?
Dialyysihoito sinänsä ei estä työssä käyntiä, ja työssä pysymiseen kannustetaan, jos potilaan vointi sen sallii. Osalla työikäisistä dialyysipotilaista yleinen terveydentila saattaa olla sellainen, että he ovat työkyvyttömiä. Lisäksi potilaan työn luonne vaikuttaa työkykyyn. Vatsakalvodialyysihoitoon liittyy nostorajoitus, ja katetrin siistinä pitäminen edellyttää, että työ ei voi olla kovin likaista. Hemodialyysihoidossa dialyysifisteliä on suojattava, eikä käsivarsien varassa voi kantaa taakkoja. Sekä hemodialyysi- että vatsakalvodialyysihoidot voivat aikataulujensa puolesta tuottaa ongelmia työhön sovittamisessa.
10. Parantuuko vointi sen jälkeen, kun dialyysihoito on aloitettu?
Monilla potilailla vointi paranee huomattavasti. Viime aikoina dialyysihoito on pyritty aloittamaan hieman varhemmin kuin ennen, jotta potilaan yleiskunto ei pääsisi romahtamaan ennen aktiivihoidon aloittamista. Tässä tapauksessa yleiskunnon korjaantuminen ei ole yhtä dramaattinen, kuin jos hoito aloitetaan aivan viime hetkellä.
11. Virtsaavatko dialyysipotilaat ollenkaan?
Kun dialyysihoito aloitetaan, munuaiset voivat vielä toimia, joskin riittämättömästi. Monesti virtsaa tulee jonkin verran tai jopa runsaastikin, mutta munuaisten puhdistustoiminta ei ole riittävä. Koska munuaisten vajaatoiminnassa on kyse etenevästä prosessista, munuaisten toiminta huononee edelleen dialyysihoidon aikanakin, ja lopulta yleensä hiipuu kokonaan.
12. Ovatko dilayysihoito ja siihen liittyvät laitteet kalliita?
Dialyysihoito vaatii varsin kalliin laitteiston ja myös terveydenhuollon henkilöresursseja, eli dialyysihoito tulee yhteiskunnalle melko kalliiksi. Potilaalle koituvat kustannukset ovat kohtuulliset ja vain vähäinen osa todellisista kustannuksista.
13. Mitä munuaisensiirron jälkeen tehdään vatsakalvodialyysikatetrille ja hemodialyysin fistelille?
Vatsakalvodialyysikatetri tai hemodialyysikanyyli poistetaan lähiviikkojen aikana siirron jälkeen, kun nähdään, että kaikki menee hyvin, eikä dialyysia enää tarvita. Usein hemodialyysin fisteliä ei poisteta. Mikäli siitä koituu ongelmaa, verisuonikirurgi voi sulkea sen operatiivisesti.
14. Miten dialyysi ja munuaisensiirto vaikuttavat ulkonäköön?
Hyvin toimiva dialyysihoito korjaa potilaan vointia niin, että ulkonäkökään ei ole mitenkään sairauden leimaama. Vatsakalvodialyysikatetri näkyy vatsan päällä, jos vaatteet eivät sitä peitä. Hemodialyysifistelin vuoksi käsivarren suonet ovat tavallista paksummat. Munuaisensiirron jälkeen ulkonäköön vaikuttavat hyljinnänestolääkkeet. Näihin voi liittyä kasvojen pyöristymistä, ihon haurastumista ja mustelmia sekä karvoituksen lisääntymistä. Hyljinnänestolääkityksen haittavaikutukset ovat voimakkaimmillaan ensimmäisen vuoden aikana siirrosta, jolloin lääkkeiden annokset ovat suurimmillaan.
15. Mikä auttaa dialyysipotilaan kutinaan?
Kutinaan auttaa ainakin tehokas dialyysihoito, hyvässä hallinnassa oleva kalsium-fosfori-lisäkilpirauhashormoni -aineenvaihdunta, ihon rasvaaminen ja liiallisen pesun ja saippuan välttäminen, antihistamiinit ja valohoito. Vaikeissa tapauksissa voidaan pyytää ihotautilääkäriä suunnittelemaan hoitoa.
16. Voivatko munuaistauteja sairastavat syödä luontaistuotteita?
Monesti luontaistuotteiden tarkka sisältö ei ole tiedossa, ja siksi on syytä olla varovainen. Munuaisten vajaatoimintaan liittyy aineenvaihdunnan muutoksia, ja potilailla on välttämätöntä lääkitystä, jolloin on olemassa yhteisvaikutusten vaara. Yksittäisten tuotteiden kohdalla on syytä keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.
17. Voiko dialyysipotilas ja munuaissiirrännäisen saanut nauttia alkoholia?
Kohtuullinen alkoholin käyttö on sallittua. Dialyysipotilaiden on hyvä ottaa huomioon alkoholin runsas kalorimäärä ja siinä tulevan nesteen vaikutus mahdollisen nesterajoituksen kannalta. Munuaisensiirtopotilailla merkitystä on erityisesti sillä, että hyljinnänestolääkitys saattaa kuormittaa maksaa kuten alkoholikin.
18. Voiko munuaissiirrännäisen saada puolisolta?
Verisukulaiselta saadussa siirrossa etsitään sukulaisista sellainen luovuttaja, jonka kudostyyppi (niin kutsutut HLA-antigeenit) ja veriryhmä (ABO) ovat mahdollisimman yhteensopivat saajan kanssa. Aivokuolleelta tehtävässä siirrossa haetaan huolellisten vertailujen perusteella siirtoa odottavien dialyysipotilaiden joukosta hyvin yhteensopiva vastaanottaja. On äärettömän harvinaista, että aviopuolisoiden veriryhmät olisivat samat ja kudostyypit hyvin lähellä tosiaan. Huonosti yhteensopiva munuainen toimii huomattavasti lyhyemmän ajan kuin hyvin yhteensopiva. Tästä syystä muilta kuin verisukulaisilta tehtäviä omaissiirtoja ei ole Suomessa tehty.
