Nykyiset hemodialyysilaitteet ovat turvallisia ja potilaiden kunto on kehittyneiden hoitojen ansiosta niin hyvä, että hoidon voi turvallisesti suorittaa kotona. Yleensä potilas tekee kotihemodialyysin itsenäisesti kotona tai muussa haluamassaan paikassa.
Kenelle kotihemodialyysi sopii?
Hoidon onnistumisen kannalta tärkein tekijä on potilaan halu suorittaa hoitonsa kotona. Potilas ei tarvitse erityistaitoja, eikä joku muu krooninen sairaus ole välttämättä este kotihoidolle. Joissakin tapauksissa potilaan omainen voi toimia avustajana.
Mitä valmisteluja hoito vaatii?
Potilaan koulutus kotihemodialyysiin aloitetaan potilaan ensimmäisestä hoidosta lähtien. Koulutusjakson pituus suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa, eikä potilasta lähetetä kotiin ennen kuin hän varmasti selviää hoitonsa suorittamisesta. Koulutusjakson pituus on yksilöllinen ja voi vaihdella kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen.
Koulutusjakson aikana käydään potilaan kotona, ja yhdessä potilaan kanssa päätetään tuleva hoitopaikka potilaan tarpeiden mukaan. Samalla selvitetään muutostöiden tarve ja tarvittavat muutostyöt järjestetään potilaan kotiin. Muutostyöt ovat potilaalle maksuttomia.
Muutostöihin kuuluvat sähkö- ja vesiliitännät. Dialyysilaitetta varten vedetään mittaritaulusta oma sähköjohto, ja laitteella on oma maadoitettu pistorasia, jota ei saa käyttää muille sähkölaitteille dialyysin aikana. Huoneen kaikki pistorasiat maadoitetaan ja vikavirtasuojataan.
Hemodialyysilaite tarvitsee vettä hoidon aikana. Vesiliitäntä on samanlainen kuin pesukoneella, ja se laitetaan kylmävesiputkeen. Dialyysilaitteen ei tarvitse olla vesipisteen vieressä, vesiletkut voivat olla pitkätkin. Vesiletkut kerätään hoidon jälkeen koneen viereen.
Miten hoito toteutetaan kotona?
Kotona tehtävä hemodialyysihoito tarjoaa potilaalle mahdollisuuden suorittaa hoitonsa itselleen parhaiten sopivana ajankohtana. Sairaalassa hoidot tehdään useimmiten kolmesti viikossa, mutta monet kotipotilaat ovat päätyneet suorittamaan hoitonsa jollakin muulla aikataululla, esimerkiksi päivittäisenä lyhyenä hoitoa, jolloin hoitoaika on vaikkapa kaksi-kolme tuntia 5-6 kertaa viikossa. Jotkut valitsevat hoidon joka toinen päivä, ja monien mielestä yöhoidot 3-5 yönä viikossa ovat hyvä vaihtoehto.
Ruokavalio- ja nesterajoitus riippuu hoitotavasta. Jos hoito suoritetaan riittävän tiheästi, potilas voi syödä ja juoda vapaasti. Jos potilaalla on vaikeuksia hoitonsa suorittamisessa, hän on sairastunut tai koneen kanssa on ongelmia, potilas saa hoitonsa sairaalassa. Potilas käy säännöllisesti kotisairaalassa polikliinisella kontrollikäynnillä noin kahden kuukauden välein. Hoitoon tarvittavat tavarat toimitetaan potilaan kotiin sovitun aikataulun mukaisesti.
Muu omatoiminen hoito
Avo- tai koulutusdialyysiasemalla potilas on aktiivisessa asemassa oman hoitonsa suunnittelussa ja toteuttamisessa. Dialyysikoneen valmisteleminen, neulojen pistäminen, koneen säätöjen tekeminen sekä kirjaaminen kuuluvat potilaan rooliin hoidon aikana.
Yliopisto- tai keskussairaaloihin tukeutuvia dialyysiyksiköitä kutsutaan satelliittidialyysiyksiköiksi. Nämä yksiköt toimivat yleensä aluesairaalassa tai terveyskeskuksessa. Satelliittiyksiköissä pyritään usein omatoimiseen tai osittain omatoimiseen dialyysihoitoon. Ellei omatoiminen dialyysi tai satelliittidialyysi tule kysymykseen, hoidetaan potilas yliopisto- tai keskussairaalan dialyysiosastolla.
