Yleensä kalsiumin ja fosforin aineenvaihdunta häiriintyy munuaisten vajaatoiminnassa. Tähän liittyy lisäkilpirauhashormonin (PTH) erityksen lisääntyminen.
Useimmille munuaispotilaille kehittyy anemia eli heidän hemoglobiininsa laskee. Mahdollisen raudan puutteen selvittäminen on tärkeää anemian yhteydessä. Tavallisimpia munuaispotilaiden testejä ovat veren raudankuljettajavalkuaisen rautakyllästyneisyyden eli transferriinisaturaation sekä elimistön rautavarastojen mittaus. Rautavarastot tutkitaan mittaamalla verinäytteestä ferritiini tai tekemällä luuydintutkimus.
Astrup-analyysi mittaa happo-emäs -tasapainoa. Munuaisten vajaatoimintaan liittyy usein happamuuden lisääntyminen eli asidoosi.
Seerumin virtsahappo, uraatti, saattaa kohota, ja osalla potilaista tähän liittyy kihti.
Seerumin albumiini kuvastaa ravitsemustilaa. Tietyissä munuaistaudeissa albumiinin lasku saattaa liittyä siihen, että sitä menetetään suuria määriä virtsaan.
